2/01/2013

SIITÄS SAIT.









AI_SAATANA.

Voin kertua että nyt on meikälä kipiät oltavat. 1v4kk venailtu leikkausjonossa ja vihdoin nilkka korjattiin. Uudemmille lukijoille tiedoksi, että pasautin trampalla poikkipaskaksi oikean nilkan molemmat nivelsiteet. Siitä on jo reilusti yli viisi vuotta aikaa. Viivyttelin ja viivyttelin leikkausta.

 " Kyllä mää pärjään tän kans! " 

Voi kuinka olin väärässä. Nilkka on nyt parisen vuotta nyrjähdellyt viikoittain. Särky/jomotus melkein päivittäistä. Alituinen varominen aiheutti sen, että jalka tottui virheasentoon ja nyt koko kinttu on paskana. Seuraavaksi aletaan miettimään polven ja lonkan kohtaloa. Tapu-tapu meikä!
Leikkaus kesti kolme tuntia. Päivä meni muutenkin Oyssissa ja illalla tarkistettiin jalkaan laitettujen "ankkureiden" paikka röntgenillä. Vastoin suosituksia, lähdin kotiin mukanani järkyttävä kasa särkylääkkeitä.

" Kyllä mää pärjään tän kans! "

Voi kuinka ihminen voi ittiään kusettaa turhalla jääräpäisyydellä. Koko viime yön märisin silmät päästäni uskomatonta särkyä ja jomotusta. Olikohan se kotiin kipittäminen sittenkään niin kauhean hyvä idea. Kyllä ne meikän kivekset pyöri sängyn alle ku särkylääkkeiden vaikutus hiipui.

Jos kuulette mun suusta vielä että " Kyllä mää pärj.. " nii vetäkää turpaan.

Kipsin ja keppien kanssa heilutaan seuraava kuukausi ja yhteensä kaksi kuukautta nilkassa on jatkuva tuki. Tää neiti oottelee kauhula ens yötä ko MÄÄ EN VITTU PÄRJÄÄÄHHHH YHY-HYHYYHYWRYYY-BYÄÄÄH.



12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

AU :/
Onhan sulla hoitoapua poikien kanssa..
yksin kahden pienen lapsen kanssa ja kipsi+kepit.. ei vasrmaan ole herkkua :/

Ouss kirjoitti...

No kyllä seleviän ko eihä meikä yksin ole! :)))

Anonyymi kirjoitti...

Ai helkkari. :S Muistan kyllä kun mun vasen polvi leikattiin...makasin 3 päivää sairaalassa ja leikkaus kesti kans joku 3-4h. :( Mut oli se kipee...eikä ees ehjää ei tullut. Leikattu nyt joku 6-7 kertaa ja viimeinen tuomio: keinonivel, mut eipä ne sitä laita, koska liian nuori! Noh...kai se on sit vanhana mummona parempi se vaihtaa ku ei muutenkaa liikkus. Nyt ei liikuta sit kun polveen koskee. Dilemma.

Tsemppiä ja toivottavasti korjaantuu. :)

Ouss kirjoitti...

No kiitos tsemeistä! Kyllä se tästä ko muutaman kerran kirvaa! ;D Muaki vähä pelottaa että minkä tuomion tuo mun täysin paskaläjä-polovi saa! :/ No asia kerrallaan, ensiksi tuo nilkka kuntoon! :)

Anonyymi kirjoitti...

Hah, kattoin eka kuvasta, että jo on kummallinen tatuointi! :DDd

Ouss kirjoitti...

:DDD Joo ei ole iha ekana hankintalistalla tuommone täppi.

N kirjoitti...

Auts!! :/
Pikaista paranemista ja toivottavasti tosta vielä kalu tulee :-D

Ouss kirjoitti...

Kalu.. Thihih!

Jamelia kirjoitti...

Oh no ja auts paranemista sinne
ja hyvä et on apua ettet oo yksin;)

P:S Toiv. oli kommeita lääkäreitä
tai hoitsuja siellä sairaalan puolella,ite muistan aika kuluu niin hitaasti.

Jamssi

Ouss kirjoitti...

Nii olisin mie kyllä vitullisesa kusesa jos yksin olisin poikie kans ja joutusin kipiän kintun ja keppien kans väkräileen. Miten sitä ees Lottaa käyttäis ulukona. Oliski ollu jotain silimänruokaa sielä, muttako EI ! :D

Anonyymi kirjoitti...

Luin joskus blogiasi ahkerasti, mutta sitten se syystä ja toisesta jäi unholaan. Löysin tämän kuitenkin uudelleen ja yllätyin kuinka paljon on ehtinyt tapahtua.(?)

Kuitenkin vaikutat olevasi onnellinen ja oma persoonallinen itsesi, joten olen onnellinen puolestasi. :)

Toivon teille kaikkea hyvää elämässänne, älä koskaan kadota hymyäsi, niin maailmakin muistaa hymyillä sinulle takaisin <3

Olet yksi niistä ihmisistä, jotka osaavat nauttia elämästä ja ovat lujia kuin kalliot.

Jalallesi myös toivon paranemista nopeasti!

Ouss kirjoitti...

Kiitos kiitos kiitos! Palaahan lukemaan ja kommentoimaan uudelleen! :) Minä olen tosiaan onnellinen akka nyt. Luja on pitänyt olla, mutta voi hyvänen aika kuinka olen saanutkaan uutta ja ihanaa elämääni kaiken jälkeen! :) <3