11/29/2010

I felt butterflies.



 



Aina pitää olla muka menossa. Koko ajan jotain häseltää.
Tuntuu ettei tunnit riitä vuorokaudessa. Jostain on lainattava lisää.
Se surkea aika mikä jää jäljelle käytetään yleensä nukkumiseen.
Eikä siihen, että pysähtyis. Ihan hetkeksi.
Halaisi ja rutistaisi.
Liian monia asioita pidetään itsestäänselvyytenä.
Ei se, että olet vain paikalla, kerro mitään.
Se todellinen läsnäolo, on aivan eriasia.

 Oltiin menossa nukkumaan.

P: " Minä rakastan sinua." 
O: " Minä rakastan sinua, kauhia ikävä ollu. "

Yksinkertaista.




No yyy-y. Aika siirappia. 
Mutta pakko oli kertoa. 
Damn, I´m so lucky!


9 kommenttia:

Suvi kirjoitti...

Täällä oli kans eilen sellanen oikein lällypäivä ♥ Hormoonit hyrräs ja perhosia vatsa täynnä ;D Eikä siihen tarvii ku kainalon ja toisen tuoksun niin soppa on valmis.

Ouss kirjoitti...

Noniin! PARASTA.

Nanna kirjoitti...

*hymy*

Ouss kirjoitti...

:--)))))

Laura kirjoitti...

Awwwwwwss! :)

Janska kirjoitti...

ooo. kumpa mieki joskus.. <3

Anonyymi kirjoitti...

Meillä myös oli tommonen PÄIVÄ tänään, ihan koko päivä. Ihmeellistä ja ihanaa pitkästä aikaa! Ei sitä aina muista, vaikka on niin tärkiää ettei koskaan sais unohtaa.

Kiira

Ouss kirjoitti...

Laura: No niiipä! Ja mie en etes ole mitenkään ällöromanttinen tyyppi.

Janska: Varmasti sullakin sit joskus! Eikä sitä ikinä tiiä miten sen ihmisen löytää! Mie tulin haukiputaalle viikonloppureissulle kavereita kattoon. Samalla reissulla vieläkin .. :D

Kiira: IHANAA. Näin sen pittää mennä! Kauanko olette olleet yhdessä? :)

Nanna kirjoitti...

Ihanaa, mäkin haluan!! Ja lisää siirapin täytteisiä postauksia, kiiitos! (: